EU Renovation Wave nostaa tiedonhallinnan korjausrakentamisen menestystekijäksi

Rakennukset ovat nousseet Euroopan Unionin ilmasto-, energia- ja investointipolitiikan polttopisteeseen. EU:n Renovation Wave -aloitteella halutaan vauhdittaa rakennusten energiaremontteja ja vähähiilistä rakentamista. Korjausrakentaminen ei ole kuitenkaan vain rakennustekninen haaste, vaan se nostaa tiedonhallinnan arvon uudelle tasolle.

Euroopan komission mukaan rakennukset kuluttavat noin 40 % energiasta ja tuottavat 36 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Ilman korjausrakentamista Eurooppa ei voi saavuttaa ilmastotavoitteitaan eikä leikata riippuvuuttaan tuontienergiasta.

Mikä on EU:n korjausrakentamisen aalto?

Euroopan nykyisen rakennuskannan ilmasto- ja energiavaikutuksiin vastaamaan käynnistetty korjausrakentamisen aalto on EU:n Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) lippulaivahanke. Ohjelman tavoitteena on peruskorjata 35 miljoonaa rakennusta vuoteen 2030 mennessä:

• Kaksinkertaistaa vuotuinen korjausrakentamisen määrä vuoteen 2030 mennessä.

• Vähentää rakennusten energiankulutusta ja päästöjä.

• Parantaa rakennusten energiatehokkuutta, sisäilmaa ja sopeutumiskykyä.

• Vauhdittaa työllisyyttä ja investointeja koko rakennusalan arvoketjussa.

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) mukaan olemassa olevat rakennukset muodostavat suurimman hyödyntämättömän potentiaalin päästöjen pienentämisessä. Näin on myös maissa, joissa rakennusten suorituskyky on jo korkea.

Rakennusten energiakorjauksia tehdään koko ajan, mutta tahti on erittäin hidas: Lähes 75 % nykyisestä rakennuskannasta on energiatehotonta. Yli 85 % nykyisistä rakennuksista on kuitenkin todennäköisesti käytössä vielä vuonna 2050.

Korjausrakentaminen vaatii runsaasti tietoa

Korjausrakentamishankkeiden tavoitteena on

• parantaa energiatehokkuutta

• uusia talotekniikkaa

• parantaa dokumentaatiota ja elinkaaritietoa

• noudattaa kansallisia ja EU-tason raportointivaatimuksia.

Rakennusten korjaushankkeiden tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta hankkeet alkavat usein puutteellisilla tai epäluotettavilla lähtötiedoilla. Piirustukset voivat olla vanhentuneita, teknisiä järjestelmiä ei ole dokumentoitu ja aiemmat muutostyöt on kirjattu puutteellisesti”, pohtii SokoPron maajohtaja Rasmus Vainio.

Korjaushankkeet ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia tarkasta toteutustiedosta eli as-built-tiedoista, löydösten ja muutosten rakenteellisesta dokumentoinnista ja jatkuvasta päivittämisestä olosuhteiden kehittyessä. Myös selkeä jäljitettävyys on tärkeää tulevaa käyttöä ja vaatimustenmukaisuutta varten.

Tästä syystä korjausrakentaminen ei ole vain rakennustekninen haaste, vaan vahvasti myös tiedonhallinnallinen haaste”, sanoo Vainio.

Miksi korjausrakentaminen muuttaa dokumentointivaatimuksia

Korjaushankkeisiin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia, jotka koskevat

• energiatehokkuusraportointia

• ilmastoselvityksiä ja -ilmoituksia

• rahoituksen ja tukien dokumentointia

• pitkän aikavälin kiinteistönjohtamisen ja ylläpidon vaatimuksia.

Luotettava rakennustieto on edellytys korjausrakentamisen mittakaavan kasvatukselle ja vaikutusten mittaamiselle. Toisin sanoen korjausrakentamisen onnistuminen ei riipu vain toteutuksesta, vaan rakennetusta, saavutettavasta ja todennettavasta tiedosta.

Urakointi- ja konsulttiyrityksille sekä kiinteistönomistajille korjausrakentamisen aalto tuo mukanaan useita haasteita.

Hankkeet kohdistuvat yhä useammin olemassa oleviin rakennuksiin uudisrakentamisen sijaan, ja samalla dokumentoinnin laatu nousee entistä tärkeämmäksi. Lisäksi elinkaaritiedon merkitys on kasvanut huomattavasti ja yhteistyö rakentamisen sekä kiinteistönpidon välillä on lisääntynyt”, kertoo Rasmus Vainio.

Yhteenvetona voidaan todeta, että EU:n korjausrakentamisen aalto ei ole tilapäinen ohjelma, vaan se heijastaa pysyvää muutosta siinä, miten Eurooppa rakentaa, korjaa ja hallinnoi rakennuksiaan. Pohjoismaiselle rakennusalalle korjausrakentaminen ei ole enää marginaalinen ala, vaan siitä on tulossa keskeinen hanketyyppi, jossa tiedon laatu on ratkaiseva menestystekijä.

Kun rakentaminen kohtaa tulevaisuuden

Vaikka pohjoismaiset rakennukset ovat yleisesti ottaen energiatehokkaampia kuin EU:ssa keskimäärin, alueella on myös suuri määrä 1950–1980-luvuilla rakennettuja kiinteistöjä, jotka ovat nyt perustavanlaatuisen peruskorjauksen tarpeessa. Omat vaatimuksensa tuovat myös kiristyneet kansalliset ilmasto- ja energiavaatimukset sekä pohjoisen kylmä ilmasto, jossa energiatehokkuus on erityisen tärkeää.

Alla on joitakin esimerkkejä korjausrakentamisesta, jotka ovat linjassa EU:n ja kansallisten tavoitteiden kanssa.

Suomi: Vanhojen kerrostalojen syvälliset peruskorjaukset

Suomi edistää aktiivisesti etenkin 1960- ja 70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkaita korjauksia. ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) tukee peruskorjaushankkeita, jotka parantavat nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta ja esteettömyyttä.

Ruotsi: Miljoonaohjelman asuinalueiden peruskorjaukset

Eri puolilla Ruotsia on käynnissä sodanjälkeisten asuinrakennusten laajamittainen korjaaminen. Tukholmassa korjataan suuria osia Miljoonaohjelman (miljonprogrammet) kohteista, jotka rakennettiin vuosina 1965-75. Niissä keskitytään energiatehokkuuteen, sisäilmaan ja pitkän aikavälin kiinteistökykyyn.

Tanska: Julkisten rakennusten energiakorjaukset

Tanska on priorisoinut koulujen, sairaaloiden ja kunnallisten rakennusten syvällisiä peruskorjauksia. Tanskan energiaviraston tukemilla kunnallisilla energiakorjausohjelmilla pyritään vähentämään julkisten rakennusten energiankulutusta.

Norja: Olemassa olevien rakennusten parannukset ja digitaalinen dokumentointi

Vaikka Norja ei ole EU:n jäsen, se noudattaa EU:n energiapolitiikkaa ETA-sopimuksen kautta.

Lähteet

Europeiska kommissionen – The Renovation Wave https://energy.ec.europa.eu/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/renovation-wave_en

Europeiska miljöbyrån (EEA) – Buildings and construction https://www.eea.europa.eu/en/topics/in-depth/buildings-and-construction