Viisi tärkeintä kestävän kehityksen haastetta rakennus- ja kiinteistöalalla
Kaikissa Pohjoismaissa on jo otettu tai tullaan ottamaan käyttöön lakisääteiset vaatimukset ilmastoselvityksistä, jotka koskevat kaikkia uusia rakennushankkeita, joille haetaan rakennuslupaa. Lakisääteinen vaatimus edellyttää selvitystä tulevien kiinteistöjen ilmastovaikutuksista. Vaatimuksen tavoite on selkeä: rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen koko niiden elinkaaren ajan.
Ilmasto ja ympäristö tulevat usein ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kestävästä kehityksestä. Ilmasto on kuitenkin vain yksi monista rakennusalan haasteista, ja kestävyyden saavuttamiseksi on otettava huomioon myös muita näkökohtia.
Kokosimme viisi tärkeintä kestävän kehityksen haastetta rakennus- ja kiinteistöalalla.
1. Kestävä kaupunkikehitys. Kestävän yhteiskunnan kannalta on olennaista varmistaa, että kaikilla ihmisillä on varaa kunnolliseen asumiseen ja elämänlaatuun. Monet pohjoismaiset kaupungit kärsivät jatkuvasta asuntopulasta, joka uhkaa luoda merkittävää eriarvoisuutta ja haittaa talouskasvua. Asuntopulan helpottamiseksi onkin lyhennettävä aikaa, joka kuluu rakennuskonseptista valmiiseen suunnitelmaan, rakennustöiden aloittamiseen ja aina käyttöönottoon asti.
2. Tehokas suunnittelu- ja rakennusprosessi. Tehokas suunnittelu- ja rakentamisprosessi on olennaista rakentamisen nopeuttamiseksi. Prosessia voitaisiin tehostaa esimerkiksi antamalla rakennusalan toimijoille enemmän vastuuta kaavoitusprosessissa, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Myös digitalisoitu tiedonhallinta voi lisätä resurssitehokkuutta, sillä digitaaliset projektipankit mahdollistavat tehokkaan tiedonjakelun, joka puolestaan helpottaa suunnittelua ja tiedon jakamista rakennusprosessissa.
3. Ilmastoneutraalius. Pohjoismaat tekevät kovasti töitä vähentääkseen rakennus- ja kiinteistöalan ilmastovaikutuksia. Esimerkiksi Ruotsissa rakennus- ja kiinteistösektorin osuus maan ilmastopäästöistä on noin 20 prosenttia, josta viidennes on pääasiassa rakennusten käyttöön ja hallintaan liittyvien materiaalien ja tuotteiden valmistusta. Ala pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä sähköistämällä ja tehostamalla tuotanto- ja kuljetusprosesseja, lisäämällä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tuotannossa ja kuljetuksissa sekä suunnittelemalla kiertovirtoja ja resurssien tehokasta käyttöä. Tavoitteena on, että kasvihuonepäästöt ovat puhdas nolla vuoteen 2045 mennessä.
4. Materiaalien kestävä käyttö. Lähes puolet rakennus- ja kiinteistöalan kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin materiaalien käytöstä. Yhteiskunnassa on tällä hetkellä kestämätön suhde materiaalien valintaan ja käyttöön, mikä edellyttää suurempaa sosiaalista vastuuta toimitusketjuissa. Meidän on yhdessä luotava myrkyttömiä ja uudelleenkäytettäviä materiaalivirtoja, jotka ovat tehokkaampia sekä suunnittelun että käytön kannalta.
5. Monimuotoisuus työpaikoilla. Vuonna 2020 Construction Blueprint -hankkeessa todettiin, että vain 8,2 prosenttia kaikista EU:n rakennus- ja kiinteistöalan työntekijöistä on naisia. Kaikkien pitäisi kuitenkin tuntea olevansa tervetulleita rakennusalalle. Rakennustyömaiden tulisi tehdä muutoksia fyysiseen työympäristöön ja kannustaa kaikkien toimintakykyä ja erilaisuutta kunnioittavaan ilmapiiriin. Monimuotoisuuden lisääminen edistää koko alan kehitystä, mikä puolestaan edistää tehokkaampia ja turvallisempia työmenetelmiä.
Toimet kestävän kehityksen edistämiseksi on aloitettava nyt! SokoPro on Suomen johtava projektipankki, joka tehostaa yhteistyötä ja antaa sinulle mahdollisuuden hallita rakennusprojektin tietoja koko elinkaaren ajan.